MSF testaus- ja kuntoutusmenetelmä

MSF-hoitomuodon tärkeinä osina ovat sähkö, laser/LED, akupunktiopisteet, ravinto-oppi, hivenaineet ja vitamiinit sekä niiden kokonaisvaltainen käyttö. MSF on lyhennys sanoista "Mäkelän sähköfysiologinen kuntoutusmenetelmä". Tämä kuntoutusmenetelmä perustuu 70-luvulla alkaneeseen Prof. Reijo Mäkelän aloittaneeseen ja hänen tyttärensä Prof. Anu Mäkelän jatkamaan ja edelleen kehittämään tutkimustyöhön ja sen sovellutuksiin.

MSF-menetelmä perustuu tunnettujen ja hyväksyttyjen fysiikan lakien sovellutuksiin elävien solujen tutkimuksessa. Ihmiselimistö koostuu soluista. Soluilla on sähköinen kenttä sekä mitattavissa oleva magneettikenttä. Solun sisäisen energian määrä voi muuttua, mikä vaikuttaa myös solun toimintakykyyn. Koululääketiede ja biokemia eivät aina huomioi kyseisiä seikkoja, vaan olettavat solun sisäisen energiamäärän pysyvän vakiona.

Solun sisäinen tila säätelee terveyttä
Koska on kysymys elektrolyyttien liikkeestä, MSF-testillä voidaan havaita elimistön kunto ja paikallistaa sairas elin tai kehon osa käyttämällä sähköisiä mittauksia seuraavasti: akupunktiopisteistä on sähköisesti mitattavissa oleva yhteys mm. sisäelimiin. Sairasta elintä vastaavan akupunktiopisteen sähköinen vastus on normaalista poikkeava ja mitattavissa. Sähköisen vastuksen muutokseen liittyy potilaan tuntema kipu sairasta elintä tai kehon osaa vastaavassa korvan akupunktiopisteessä.

Solut ovat sähkömagneettisia
Soluryhmien energiatila voidaan sähköisesti mitata, ja niiden energiatiloihin voidaan vaikuttaa sähkömagneettisten lakien mukaisesti.
Mäkelän sähköfysiologisessa kuntoutuksessa käytetään perinteisiä akupunktiopisteitä. Hoitomuodossa käytetään mm. helium-neon-laseria akupunktiopisteiden kautta sekä matala taajuisia sähköimpulsseja. Laser-valolla on kehossa monia vaikutuksia. Lasereita on myös hyvin erilaisia kirurgiassa ja teollisuudessa käytettävistä leikkaavista, ns. kovista lasereista hoitaviin, ns. pehmeisiin lasereihin. Esimerkiksi helium-neon-laser, jonka aallonpituus on 632,8 nm, on hoitava laser ja ollut jo kauan tutkimuksen kohteena. Sen vaikutukset perustuvat esimerkiksi aineenvaihdunnan nopeuttamiseen soluissa, lymfa- ja verenkierron lisäämiseen hoidettavalla alueella, hermotoiminnan rauhoittamiseen ja endorfiinien ja prostaglandiinien määrien lisääntymiseen. Lisäksi helium-neon-laser vaikuttaa solun ATP-synteesiin lisäten solun kemiallista energiaa. Laser helpottaa myös happimolekyylien hajoamista happi-ioneiksi, jolloin soluhengitys helpottuu. Näin laserilla saadaan aikaan turvotuksen laskua, tulehdusten estoa, analgesiaa eli kivun poistoa sekä haavojen ja palovammojen nopeampaa paranemista. Helium-neon-laserin ei ole todettu tuhoavan solukkoa eikä aiheuttavan esimerkiksi syöpää, sillä solujen DNA ei absorboi tätä aallonpituutta. He-Ne-laser ei myöskään kiihdytä syöpäsolukon kasvua, vaan päinvastoin vahvistaa ympäröiviä terveitä soluja.

MSF-menetelmän mukaisin keinoin pyritään vaikuttamaan solun kaliumkapasiteettiin, joka säätelee kaikkien solujen sähkömagneettista toimintaa. Menetel­mällä tutkitaan mm. niitä hormonaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kaliumkapasiteetin ylläpitämään tasapainoon solujen sähkömagneettisissa toiminnoissa.

Sähköhoitojen eroavaisuudet
Ulkoisten sähköimpulssien avulla voidaan säädellä ja tasapainoitta hermoratojen toimintaa ja esimerkiksi hajottaa rasvamolekyylejä sekä lisätä solun sisäisen kaliumin ja veden määrää. Näin solu "nuortuu" eli palaa sille toiminnalliselle tasolle, jolla se on ollut vuosia aikaisemmin. Jos sähköfysikaalisessa hoidossa käytetään liian korkeita "vääränlaisia" taajuuksia, tapahtuu solun sisäisen kaliumin katoa, ja ihminen "vanhenee".

Hoitomenetelmää on kutsuttu joissakin tieteellisissä piireissä vuosisatamme yhdeksi suurista lääketieteellisistä saavutuksista, jossa käytetään mm. resonanssiteoriaa, mikä tarkoittaa sitä, että kukin solu ja soluryhmä värähtelee sille ominaisella taajuudella ja ottaa vastaan vain oman taajuutensa mukaisia tai niiden kerrannaistaajuuksia.

MSF-hoitomuodon tärkeinä osina ovat ravinto-oppi, hivenaineet ja vitamiinit (hivenaineet ja vitamiinit voivat mm. estää soluissa toimivien hapettumisilmiöiden vahingolliset vaikutukset = antioksidantit) sekä kaikkien stressitekijöiden vähentäminen.

Ruokavalio on oleellinen osa hoitoa. Esimerkiksi tietyillä ruoka-aineilla on selvästi kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävä, toisilla puolestaan hidastava vaikutus. Ruoka­valiota täydennetään hivenainein ja vitamiinein kunkin yksilöllisestä tarpeesta riippuen. Lisäksi mahdollisesti toimintakykyään menettäneitä elimiä hoidetaan luonnon yrtein. Kolmas hoidon osa-alue on laserilla annettava akupunktiohoito, jonka laajuus ja kesto vaihtelee sairauden mukaan. MSF-hoidossa itsehoidon osuus on merkittävä, vastuullisesti toteutettu kokonaishoito on todella tuloksellista.